Mie romahan...

Mie ihan hitokseen romahan
ku minust tuntuu, ettei mulla jaksa riittää enää mielenkiintokaan tähän
helvetin säntilliseen kaloreiden laskemiseen,
syömiseen ja
jumalattomaan tsemppaamiseen kuntosalilla.
(Pakkasta edelleen -38 astetta)

Tämän päivän saldo kuntosalilla oli kohtuu kiitettävä tähän astisista:

- Kuntopyörä 15 min
- Stepperi 15 min
- Crosstrainer 10 min
- Juoksumatto 30 min
+ kaikki kiinteyttävät vempaimet siihen päälle.

Tuosta ajasta -------->
jäi 10 minuuttia kaloreineen pois juoksumatolla, kun mittari tilttas otettuaan häiriön juoksumaton omasta sykemittarista.
Eli todellisuudessa aika kuntosalilla oli 1:37 ja kulutus varmaan noin 100 kcal enemmän.

Tuntuu vain niin järjettömän turhauttavalta rehkiä
hiki hatussa ku painon lasku on tyssännyt ku seinään.
Ehkä se johtuu "elinkautisista", jotka on tässä kestäneet muutaman päivän ajan... Ehkä mie olen syöny liian vähän... Ehkä mie stressaan asiasta liikaa?

Meillä on tulevana Torstaina haaste ja punnitus.
Käyn huomisaamuna omalla puntarilla, mutta sen jälkeen koko homma herran haltuun...
En jumankauta astu puntarille vasta ku meijän ohjaajan punnittemana.
Koska jos sattuu ettei se paino laskekkaan... niin... Sehän ei satuta mitä ei tiedä?
Iskee sitte torstaina päin kasvoja.

Muutenki tämä päivä on menny ihan keturalleen.
Kaikki kolme lasta ovat olleet ku siipiä vailla, kun ilmat ei ollenkaan salli ulkona oloa.
Ja siinä missä lapset hyppii seinille,
repii äiti hiuksia päästänsä ja haaveilee siitä etelän lämmöstä ja lottovoitosta, joka sen mahdollistaisi.
Tai järjettömän tiukka säästäminen.

Mutta mie jatkan romahtelua...