Toisina päivinä sitä on niin motivaatiota täynnä, että sillä tahdon voimalla vois siirtää vaikka vuoria
ja sitte tulee tyyliin NÄMÄ päivät, jolloin sitä motivaatiota ei ole ollenkaan
ja usko omaan itseensä on aivan olematon.
Peilistä on tänään taas irvistelly semmonen ällötys, etten jaksa edes ajatella
millä ihmeen keinolla saisin tuon kuvotuksen kesytettyä.
Eilen kaikki himot ja halut nousi niin pinnalle, että joo... SÖIN jäätelöä ja SÖIN suklaata.
Kalorit pomppi yli tavoitteiden että heilahti.
Sillä hetkellä ei masentanu pätkääkään, mutta nyt kun sitä kamalaa virhettä katkeruudella muistelee niin johan omatunto soimaa.
Sitä on aina niin ällöttävän helppo ajatella, että kyllä mie huomenna...
Jos mie tänään epäonnistuin, niin huomenna korjaan tilanteen ja pidän kalorirajat tasan siinä 1200-1400kcal lukemissa.
Vielä on toivoa.
Tänään on syöty rohki varoen, ettei taas järkytettäis kehoa järjettömällä kalorilastilla.
Mutta kyllä mulla pyörii taas miljoona houkutusta mielessä.
 |
| google kuvahaku |
Kyllä sitä kovasti yrittää itseänsä motivoida, että Turkin matkaan ei ole enää aikaa ku 5kk.
Kokonaiset 5kk aikaa tehdä kropalle ihmeitä.
Ei ole aina helppoa ei.
Lisäksi kun tässä on nyt ollu tosi pitkillä vapailla ja tänään pitää mennä iltavuoroon niin jotenkin AHDISTAA kun tietää, että tänään ei pääse lenkille...
Ja ku haluais vain olla lasten kanssa ja liikkua.
Ei vissiin ole taas yhtään hyvä päivä vaikka miten päin tätä ajattelis :D
"Peilistä on tänään taas irvistelly semmonen ällötys, etten jaksa edes ajatella
VastaaPoistamillä ihmeen keinolla saisin tuon kuvotuksen kesytettyä." :( En tykkää. :(
Pitäisikö ensin saada pois se ajatus, että et ole ällötys? Hyväksyä itses sellasena, kun oot? Sitten kaikki on niin paljon helpompaa. ..Se hyväksyminen on mulle ainakin ollu pitkä ja kivinen tie, mutta sit helpottaa. Älä ruoski itseä siitä, et motivaatio on hukassa. Oot jo nyt tehny ISON työn oman hyvinvoinnin eteen fyysisesti.. Pitäiskö sinun yrittää rentoutua noiden ajatusten kanssa? Ja pitää tuumaustauko? Enkä tarkoita, että ei liikuntaa tai että söisit huonosti, mutta vähän hellittäisit. Sinun kirjoituksista vaan saa kuvan, että olet kauhean stressaantunut tuosta elämänmuutoksesta. :/
Oot rakas! ja tsemppiä arkeen ja muutoksiin! <3
Elina
Voi Elina ku tietäsit miten oikeassa sie oletkaan.
VastaaPoistaOlen miettiny tänään viimeksi ihan samaa, että minusta on tullu itelleni hirveän ankara. Kolmen kilon painonnousu on suurin piirtein minun maailmanloppu, vaikka äkkiähän ne pois saa kun saa itestä ottaan... Pitäs olla tyytyväinen peilikuvaan, -20kg on jo tosi hyvin. Kuvista katottuna en ees ole niin lihavan näkönen enää... Mutta peili se vääntelee kehon edelleen siihen +20kg tilaan... :/ Pakko vissiin hellittää.
Jenni rakas, peili ei vääntele - ihmisen mieli vääntelee. :)
VastaaPoista