Tällaista tänään

Eilen kävin hirveätä taistelua itseni kanssa,
käynkö ostamassa suklaata vai enkö käy... Syönkö jäätelöä vai enkö syö... Sipsitki vois maistua hyvältä. (Yleensä en sipsiä liioin harrastele)
Kaupan kassajonossa ruokaostoksilla ollessa mulla oli jo kaksi suklaapatukkaa kädessä kunnes piru olkapäällä koputti ja käski pistää ne pois.

google kuvahaku

Olin kaukaa viisas ja sunnuntaina tuhosin KAIKEN suklaan mitä jäljelle jäi.
Käskin miehen piilottaa paikkaan, mistä mie EN VARMASTI niitä etsimälläkään löydä.
Ja ihan vain sen takia, että pakottaisin sen suunnitellun laihdutuskuurin alkamaan. Ettei se taas jäis sille suunnittelun asteelle ja palais siihen "huomenna mie aloitan.." -jankkaukseen.

Illalla harmitti, vitutti, masensi... Viekääpä itseltänne pois jotain, joka tuntuu olevan teille liki pakkomielle.
Mulle se PAKKOMIELLE tähän asti on aika pitkälti varmaan ollu sitte just tuo suklaa. Tai mie oon tehny siitä itelle pakkomielteen...

Tänä aamuna mieli kiitti tuhansin niiauksin, että en ollut sortunut mihinkään moskaan vaan syömiset oli pysyny just niissä rajoissa mitä itselle oli asettanut.
Olo tuntui kaikin puolin aurinkoiselta ja aamulla ensimmäisenä herätessä EI OLLUT mielessä suklaa tai laihdutuksen aloittaminen. Oli vain hyvä mieli siitä, että nyt jos koskaan on hyvä jatkaa...

Tänään ruoan jälkeen kävin taas melkoista sisäistä kamppailua mielihalujen kanssa. Sain kasaan kymmeniä syitä miksi "ansaitsen" jotain hyvää.
Sain myös kasaan useita hyviä syitä miksi EN ansaitse.
Painuin ulos harkkaamaan.
Tuli sitten haravoitua tälle päivää 2h 40 min ja se kulutti kaloreitakin liki 1000kcal.
Kyllä, olen tyytyväinen.
Ja huomenna varmaan kroppa kiittää!