Ei luista suksi ei...

Ihan hitokseen eksyksissä itsensä kanssa.

Yhtenä päivänä sitä puhkuu motivaatiota ja on niin täydellisen varma, että jes (!) Onnistunpa vihdoin.
Sitte tulee nämä tällaiset päivät, että sitä repsahtaa ja homma menee harakoille.

Eilen tuli vedettyä taas sen päiväset kaloriöverit ja sen sijaan, että tänään ois tehnyt ryhtiliikkeen,
sitä väsyksissä huonosti nukutun yön jälkeen ja ties monennenko lääkärireissun jälkeen tälle viikolle tutki, että hitot... olkoon... Että päivä se on huomennakin.
Miks tässä nykysin aina käy näin?
Mie saan kourallisen syitä kasaan, miksi sen laihduttamisen voi aloittaa huomennakin... tai vaikka taas silloin maanantaina...
Tai no haloo... Kuka sitä nyt kesken toukokuun aloittaa... Kuun alussahan se pitää.. Se on just niin tätä.
Toisaalta, ei mulla mitään syytä huoleen ole, koska mulla paino on pysyny paikallaan, se ei ole noussut mihinkään.
Se on ihan sama vaikka mie hengailisin tässä samassa painossa loppu ikäni, koska ylipainoa mulla ei juurikaan enää ole. Ehkä kilo? Eipä paha. Joten ei sinänsä mitään väliä.
Mutta ku ite sitä osaa iteltään vaatia, että sen kropan tulee vielä hipoa jossain vaiheessa MINUN täydellisyyttä.
Ja se jossain vaiheessa on ennen syksyä ja ulkomaan reissua.

google kuvahaku

Käytin Venlan tänä aamuna lääkärissä kun eilen illalla ihan yks kaks huomasin, että kappas... Oikea silmä on ihan selvästi tulehtunut.
Aamulla kun se heräsi, niin tsädäm... Molemmat silmät oli tulehtuneet. Se ei saanu niitä auki ollenkaan ja käveli silmät kiinni olohuoneeseen... Iloisena kuten aina. Äidin prinsessa.
Pojilla menee molemmilla antibiootit korvatulehduksiin.
Kuumeet on selätetty, mutta mie olen nyt yllättäen tuntenu tosi suurta voimattomuutta ja väsymystä..
Silmiä särkee ihan hitokseen. Mulla ei koskaan ole ollu silmätulehdusta, mie en tiedä alkaako se koskaan millään säryllä tms, mutta minun silmät ON kipeät. Tai sitte ne on vain väsyneet.

Tänään menen viiden päivän tauon jälkeen iltavuoroon töihin.
En valehtele kyllä ollenkaan, kun sanon että kiviäki kiinnostaa.
Ei kiinnosta niinku piirun vertaa...
Jos voittaisin lotosta, niin enpä välttämättä ihan hetkeen töitä miettiskään.

Pitäiskö ottaa joskus sellainen ajattelu vapaa päivä...
Ei miettis yhtään mitään stressaavia asioita...
Ei taitas onnistua...